Autiomaaretki ja kaverisynttärit

Kirjoitan blogiani tänään poikkeuksellisesti kahvilassa, sillä vein tunti sitten tyttären luokkatoverin synttäreille paikalliseen leikkikerhoon / lasten aktiviteettikeskukseen. Mies vei pojan kotiin päiväunille ja minulla oli ajatuksena tulla kahvilaan synttäreiden ajaksi mm. kirjoittamaan blogia, mutta jäin tunniksi (!) suustani kiinni tytön luokkatovereiden äitien kanssa tiputtaessani tytärtä juhliin. Saudityyliin synttärit ovat hyvin näyttävät – teemana on prinsessat, ja jätin taakseni salillisen pikku prinsessoita, jotka leipovat pitsaa ja joille on varattuna vaikka mitä aktiviteettia ja hienot lahjapussit jokaiselle – ja myös meille äideille oli varattu kahvia ja virvokkeita, enkä kehdannut heti paikalta poistua tällaisen vieraanvaraisuuden edessä. Synttärisankari on saudityttö, jonka äiti kertoi että hänen serkkunsa miehineen olivat asuneet Suomessa viimeiset neljä vuotta, serkun mies oli ollut Saudi-Arabian suurlähettiläänä Suomessa ja vasta tänä vuonna he olivat vaihtaneet asemapaikkaansa. Pieni maailma, todella! Jäin itse asiassa mielelläni juttelemaan muiden äitien kanssa, sillä en voinut vastustaa halua nähdä mitä saudiäidit juttelevat keskenään sillä välin kun lapset ovat poissa – omat piirini koostuvat lähinnä muista länsimaalaisista, joten en juurikaan vietä vapaa-aikaa saudien kanssa. Olin varautunut siihen että naiset ovat todella laittautuneita, joten poikkeuksellisesti itsekin meikkasin ja otin paremman käsilaukun mukaan enkä lähtenyt liikkeelle varvassandaaleissa. Enkä pettynyt, synttäreille purjehti toinen toistaan loisteliaampia naisia nannyineen ja hienoine lahjoineen. Keskustelunaiheet koskivat lähinnä lapsia – esittäytyminenkin oli luokkaa olen sen ja sen äiti – ja mihin kouluun he jatkaisivat tyttären nykyisestä koulusta, meidän lapsemmehan käyvät nykyisen koulun viimeistä luokkaa.

No, nyt pääsin kuitenkin karkaamaan kahvilaan sillä tekosyyllä että minulla on töitä, ja pääsen kirjoittamaan siitä mistä minun pitikin alun perin kirjoittaa, nimittäin autiomaaretkestämme. Kävimme pari viikkoa sitten koko perhe autiomaassa mieheni offroad-kerhon kanssa. Meitä oli kaiken kaikkiaan kahdeksan autoa ja olimme yötäkin autiomaassa. Minulle tämä oli ensimmäinen näin pitkä reissu autiomaahan, olen aikaisemmin ollut vain päiväseltään. Lähdimme perjantaina puolen päivän maita matkaan. Reitti koostui Saudi-Arabian itärannikon kohteista, ensimmäisenä pysähdyimme pienessä kylässä nimeltä Thaj, jossa on pronssikautinen arkeologinen kohde. Itse arkeologinen kohde oli melko hyvin aidattu eikä siitä näkynyt paljoakaan, mutta oli ihan mielenkiintoista nähdä että tässä maassa kuitenkin tehdään arkeologisia kaivauksia. Illaksi ajoimme Ships Rock -nimiselle paikalle, jossa on nimensä mukaisesti iso, laivan muotoinen kivi. Mielenkiintoisen paikasta tekee se, että ainakin seurueemme jäsenten mukaan kiven päällä on aikoinaan ollut kristillinen luostari, joka on sittemmin romahtanut. Ja totta kyllä, kiven reunoilla näkyi seinien jäänteitä ja itse kiven päällä saattoi nähdä vielä jälkiä raunioista. Jäin ihmettelemään kuinka vanha luostari on voinut olla, sillä Saudi-Arabiahan on Islamin syntypaikka ja täällä Islam on ollut vallitsevana uskontona todella pitkään. Yritin etsiä tietoa paikasta internetistä, mutta tietoa löytyy heikosti, mikä on tyypillistä Saudi-Arabialle. Tässä maassa on paljon nähtävää, mutta tietoa nähtävyyksistä voi olla todella vaikea löytää.

Ships Rockin päälle pystyi kiipeämään, mutta kiipeäminen jäi minulta väliin jo pelkästään sen vuoksi, että reitti huipulle vaati ensin ryömimistä melko matalassa ja pimeässä luolassa 10-15 metrin ajan. Mieheni ja tyttäreni kyllä ryömivät reitin pariinkin otteeseen, ja mieheni jopa kiipesi huipulle. Reitti ylös oli luolan päätepisteessä olevasta kuilusta, johon joku oli aikoinaan virittänyt melko heppoiset narutikkaat. Maisemat kyllä kuulemma olivat hienot ylhäältä, mutta minulle riitti kiven ihailu alhaalta käsin.

Tässä mieheni ja poikani ovat matkalla kivelle, tytär on lähtemässä ryömimään luolaan, ja eräs seurueemme jäsenistä on kiipeämässä kiven päälle.

Autiomaassa pimeys tulee äkkiä ja se on hyvin kokonaisvaltainen, olimmehan sen verran kaukana ihmisasutuksesta. Oli tärkeää saada leiri kokoon ennen pimeää ja aloittaa leirinuotio ja iltaruoan valmistus. Illalla ja erityisesti yöllä tähdet ja kuutamo näkyivät hyvin, ja oli tunnelmallista istua leirinuotiolla. Yhdellä porukalla oli mukanaan kitara ja lauloimme mm. Beatlesia nuotiolla – porukka koostui meistä suomalaisista, muutamasta italialaisesta seurueesta, intialaisista, kanadalaisista, amerikkalaisista ja briteistä. Seuraavana aamuna joukkoon liittyi vielä yksi saudimies. Minä ja poika nukuimme autossa, autostamme saa takapenkit alas niin että sinne mahtuu melko mukavasti nukkumaan kaksi ihmistä, ja mieheni ja tyttäreni nukkuivat teltassa. Yöllä oli vielä varsin lämmin, lämpötila laski piirun verran alle 30 asteen, joten varsinkin nukkumaan mennessä oli aika hikistä sekä autossa että teltassa.

Seuraavana aamuna herätys oli aikaisin – aurinko nousi viiden maita ja suurin osa porukasta heräsi pian kuuden jälkeen. Aamupalan jälkeen kävimme katsomassa paikkaa, jossa oli fossilisoituneita simpukoita siltä ajalta kun Saudi-Arabia oli suurimmaksi osaksi meren peittämänä. Simpukoita oli ihan joka puolella, joten niitä ei tarvinnut varsinaisesti erikseen etsiä. Sitten lähdimme ajamaan hienoille dyyneille ja kallioisten mäkien päälle, keskelle autiomaata. Olimme aika lailla keskellä ei mitään, välillä näimme kameleita ja beduiineja, mutta pitkään oli myös aivan autiota. Kolme autoa myös eksyi pääjoukosta ja heitä etsiessä meni 1,5 tuntia, jolloin me muut pidimme lounastaukoa ja pari kokeneinta kuskia kävi etsimässä eksyneet lampaat. Pari autoa myös hajosi, toisesta meni rengas ja toisesta etupuskuri dyynistä laskeutuessa, mutta nämäkin saatiin korjattua suht hyvin. Autiomaahan ei koskaan saisi lähteä yksin eikä ilman hyviä varusteita juuri tällaisten tilanteiden vuoksi.

Kaiken kaikkiaan reissu oli tosi hieno, vaikka oli kiva palata myös kotiin suihkun ja sähkön pariin. Meillä on muutaman viikon päästä uusi reissu luvassa, katsotaan mitä kaikkea sillä kertaa näemme!

Leirinuotiolla, Ships Rock auringonnousuun aikaan ja autiomaassa kasvavia villimeloneja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s