Kuvausreissulla autiomaassa

Viime viikonloppuna pakkasimme retkieväät, viltin ja tulentekotarvikkeet autoon ja lähdimme ajelemaan autiomaahan. Autiomaahan ei varsinaisesti ole täällä Saudi-Arabiassa missään kohtaa kovin kaukana – noin tunnin ajomatkan jälkeen olimme jo täysin ulkona kaupungista ja jo jonkinasteisten dyynien partaalla. Autiomaata on periaatteessa kahdenlaista, hiekka-autiomaata ja kiviautiomaata. Hiekka-autiomaa on se mistä meillä kaikilla on romanttinen kuva, kamelit vaeltamassa dyynien päällä, oranssi hiekka lentää tuulessa jne. Kiviautiomaa ei ole ihan yhtä näyttävää, ja siksi halusimme löytää hyviä dyynejä. Meillä oli nimittäin retken suhteen kaksi tavoitetta: ottaa valokuvia ja grillata. Mukana oli naapuriperheemme, joiden poika on hieman tytärtämme nuorempi ja tytön kavereita, ja jossa vaimo on freelancer-valokuvaaja. Heillä oli myös hieman paremmin autiomaahan soveltuva ajoneuvo, tosin olisimme kyllä tarvinneet kunnon nelivedon. Autiomaassa ajaminen vaatii kunnon auton ja jonkin verran taitoa, ja me jäimmekin jo ensi yrittämällä jumiin muutaman metrin päähän tiestä… löysimme onneksi sitten hiekkatien, jota pitkin pääsimme lähelle hyviä kuvauspaikkoja.  Ja jota pitkin pääsimme myös takaisin isolle tielle, kun oli aika pakata kamppeet autoon ja suunnata kotiin!

Sillä välin kun naapuriperheemme vaimo kuvasi minua, miehet (ja lapset) virittivät nuotion suojaisaan paikkaan ja aloittivat grillaamisen. Päivä oli hyvin tuulinen ja hiekka lensi. Olimme tosiaan lähinnä kuvaamassa minua, sillä halusin ottaa tällä kertaa kuvia raskausajasta. Kyllä, meille on tulossa tänä keväänä toinen lapsi inshallah – jos kaikki sujuu hyvin! Tällä kertaa en ole ehtinyt hirveästi pohtia sitä miten kaikki tulee menemään, 2,5-vuotias taapero vie tehokkaasti aikaa ja energiaa, mutta ehkä niin onkin hyvä. En ole ehtinyt stressata ollenkaan samassa mittakaavassa kuin viime kerralla. Aion synnyttää samassa sairaalassa missä tyttäremme syntyi, joten monet asiat ovat jo tuttuja edelliseltä kerralta, vaikka paljon on ehtinyt kyllä unohtuakin tässä välissä. Olokin on ollut ihan hyvä lukuunottamatta sitä, että leirissämme kiertää sitkeä flunssavirus jonka kourissa olemme olleet koko perhe. Minullakin on taas korvatulehdus ja antibioottikuuri päällä.  Raskaus on yksi syy siihen, miksi en ole halunnut palata töihin täysipäiväisesti. Edessä on taas ainakin vuosi kotieloa vauvan kanssa, tosin aion jatkaa freelancer-töitäni (opetusta ja lehden tekoa) siinä määrin kuin vain pystyn ja jaksan.

Mutta takaisin autiomaahan. Kuvista tuli hienoja ja lapsilla oli varsin hauskaa – iltapäivä isolla hiekkalaatikolla, mikäs sen parempaa! Olimme sen verran syrjässä että me naisetkin uskalsimme olla ilman abayaa, mikä oli tietysti kuvia ajatellen tarpeenkin. Ison, tumman abayan alta se raskausmaha ei olisi näkynyt ihan yhtä hyvin. Vanhemmillakin oli oikein hauskaa, mitä nyt grillaamisessa kesti kauemmin kuin ajateltiin ja hiekkaa on löytynyt koko viikon mitä ihmeellisimmistä paikoista, mm. korvista…  tämä oli ensimmäinen kerta kun lähdimme ilman opasta autiomaahan, emmekä siksi menneet kovin kauas isosta tiestä. En halunnut että eksymme tai jäämme jumiin porukalla, johon kuuluu kaksi taaperoa ja yksi raskaana oleva nainen. Mutta oikein hyvin kaikki meni ja lähdemme varmaan pian uudelleenkin retkelle, tällä kertaa ilman kuvauksia joihin meni yllättävän paljon aikaa ja energiaa. Näin talvella monilla saudeilla on enemmän tai vähemmän pysyvä teltta autiomaassa, jossa he viettävät iltaa perheen ja ystävien kanssa. Esimerkiksi meiltä matkalla lentokentälle (joka on keskellä autiomaata) näkee näitä telttoja sadoittain. Monet on valaistu hienosti ja jos laskeutuu lentokoneella pimeällä, teltat loistavat kauniisti autiomaassa. Luulen, että monissa näissä teltoissa on monia mukavuuksia, esimerkiksi lämmitin tai jopa sähköt. Meidän grillaamisemme ulkosalla oli varsin kotikutoista siihen verrattuna. Tarkoituksena ei ollutkaan viettää yötä aavikolla, siihen meillä ei ollut sopivia varusteita tällä kertaa varattuna. Lähdimme kotia kohden hieman auringonlaskun jälkeen, jolloin ilma kylmeni nopeasti, mutta oli hienoa istuskella iltaa retkituolilla, nauttia autiomaan hiljaisuudesta ja katsella upeaa tähtitaivasta.

FB_IMG_1518073507982

Aurinko laskee ja kuvaukset pulkassa

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s