Tien päällä

Mish Mushkila on ollut reissussa – parin viime viikon sisään olen käynyt Bahrainissa, Omanissa, Arabiemiraateissa, Qatarissa ja nyt olen takaisin Saudeissa. Lähi-idän kierroksesta puuttuu vain Kuwait ja Jemen – ja jälkimmäiseen maahan ei ikävä kyllä tällä hetkellä taida olla syytä mennä. Syy reissaamiseen löytyy tällä kertaa sukulaisista. Vanhempani ja veljeni ja hänen vaimonsa tulivat käymään Omanissa, jossa vietimme yhdessä muutaman päivän. He olivat vuokranneet auton (ja me auton ja kuskin), ja ajoimme koko porukka Muscatista Abu Dhabiin. Qatarissa ja tarkemmin sanoen maan pääkaupungissa kävimme puolestaan tervehtimässä mieheni vanhempia ja viettämässä viikonloppua, ja appivanhempani tulivat vielä kanssamme viikoksi Saudi-Arabiaan lomailemaan. Tänne on yhä yhtä vaikea saada viisumia kuin ennenkin, eli vierailemaan pääsee vain omat tai puolison vanhemmat, ja omat aikuiset lapset jos sellaisia olisi maailmalla. Mieheni vanhemmille sattui Saudireissun ajaksi vielä aika huonot säät, täällä on ollut yhä sateista, pölyistä ja verrattain viileää. Saudeissa oli viime viikolla myös maan pohjois-osissa iso hiekkamyrsky, joka ei onneksi osunut tänne itärannikolle ihan täydellä voimallaan.

Oman on yhä suosikkini näistä naapurimaista. Luonto on upeaa siellä – vuoristoa, rantaa, enemmän vehreyttä kuin vaikkapa täällä Saudien puolella. Muscat on siisti ja yhtenäisesti takennettu kaupunki, josta puuttuu Dubain ökymeininki (ja vastaavasti ehkä myös luksus ja yöelämä, jos sitä etsii – minulle on tällä hetkellä tarpeeksi yöelämää jos kerran puolessa vuodessa valvoo yli puolenyön). Omanilaiset ovat mukavia ja paikallisittain melko moderneja ja juostavia. Saudi-Arabiasta tullessa tosin useimmat maat tuntuvat moderneilta ja joustavilta…! Myös perheeni ihastui ikihyviksi Muscatiin ja Omaniin. Ajomatka Muscatista Abu Dhabiin oli pitkä ja aika uuvuttavakin. Pysähdyimme matkalla

20170303_164535

Tyttö dyynillä

Bahla Fortissa ja meille sattui ajopäivän sääksi kuuma hellepäivä. Aikamme samoiltuamme linnoituksessa olimme kaikki aika naatteja, onneksi meidän kuskimme vei meidät mukavaan ilmastoituun ravintolaan nauttimaan lounasta ja juotavaa. Pysähdyimme myös mm. ihastelemaan kameleita ja autiomaata, veipä oppaamme osan porukasta ajelemaan autiomaahankin. Kaikki autiomaa ei ole hiekka-autiomaata – itse asiassa suurin osa aavikosta täälläkin on kiviautiomaata, joka ei ole ihan niin näyttävän näköistä – mutta hiekkadyynien täyttämä aavikko on kyllä kaunis näky, varsinkin auringon laskiessa jolloin dyynit näyttävät punertavilta. Abu Dhabissa emme ehtineet viettää kuin päivän verran, ja kaupunkina Abu Dhabi ei ole yhtä näyttävä kuin Dubai tai yhtä sympaattinen kuin Muscat. Abu Dhabi on ennemmin businesskaupunki, mutta kyllä sielläkin on nähtävää. Kävimme jälleen Abu Dhabin suuressa moskeijassa, joka on ehdottomasti hienoin moskeija jossa olen koskaan käynyt.

Dohassa olimme käyneet mieheni kanssa kerran aikaisemminkin, mutta tyttäremme oli silloin 10 viikon ikäinen ja minulle sattui sillä(kin) kertaa oksennustauti, joten muistot siitä reissusta ovat hieman hataria. Doha yllätti positiivisesti tällä kertaa. Toki Dohaa vaivaa sama ongelma kuin suurinta osaa Lähi-idän kaupunkeja: Dohassa on vaikea kävellä pitkiä matkoja ja kaupunki on rakennettu autoja silmällä pitäen, ulkona ei ole niin paljon tekemistä (osin ilmaston vuoksi) ja muutenkin mahdollisuudet nähtävyyksien katseluun ovat rajoittuneempia kuin vaikka Keski-Euroopassa.  Kävimme kuitenkin Dohassa kaupungin Souqissa eli vanhalla markettipaikalla ja Islamilaisen taiteen

20170311_142403

Museon esineistöä

museossa (jälkimmäisessä olimme käyneet jo kerran aiemminkin). Souq oli siinä mielessä miellyttävä kokemus, että siellä ei yritetty kaupata väkisin mitään turisteille (kuten Dubain souqeissa) ja toisaalta myytävä tavara näytti olevan edes jossain määrin paikallista. Esimerkiksi Muscatin souqissa suurin osa tavarasta tulee Intiasta ja lähialueilta, eikä laatu ole aina kaksinen. Toki poikkeuksia löytyy sielläkin. Dohan souqissa näyttivät viihtyvän myös paikalliset istumassa iltaa, ja se on aina hyvä merkki. Islamilaisen taiteen museo oli hieno, aivan kuten viimeksikin kun kävimme siellä. Museo on melko uusi ja arkkitehtuuriltaan erittäin hieno, ja näyttelyt ovat mielenkiintoisia. Esillä on taidetta, vaatteita, tekstiilejä ja kalligrafiaa paitsi Lähi-idästä myös laajemmin muslimimaista. Eipä sillä, kiertelyni museossa oli tälläkin erää aika hätäistä. Puolitoista vuotta sitten minua työllisti vastasyntynyt, nyt puolestaan lähes kaksivuotias touhutaapero, joka yritti mm. juosta satoja vuosia vanhan, mittaamattoman arvokkaan persialaismaton päälle…

Mainokset