Posti kulkee

Jos sinä, hyvä lukija, olet harkinnut joulutervehdyksen lähettämistä minulle postitse, minulla on sinulle neuvo: älä tee sitä. Ensinnäkään tuskin tietäisit osoitettani, ja toisekseen on olemassa kohtuullisen suuri todennäköisyys sille että tervehdys ei tulisi perille, ainakaan yhtenä palana. Saudi-Arabiassa ei ole ollut perinteisesti tapana käyttää katuosoitteita. Vasta ihan viime vuosina on yleistynyt länsimaalainen tapa, jossa jokaisella talolla on numero ja kadun nimi. Aikaisemmin talot tunnettiin vain paikan mukaan, esimerkiksi sen ja sen kadun risteyksessä sen ja sen näköinen talo. Suomalaisesta tämä kuullostaa käsittämättömältä, mutta asiaa selittää osin se, että täällä ei kanneta postia koteihin. Suurimmalla osalla ihmisistä on postilokero jossakin – yleensä työpaikalla – ja tätä postilokeroa käytetään kaiken postin vastaanottamiseen. Meidän lokeromme on mieheni työpaikalla, ja niinpä posti kulkeekin työpaikan osoitteen kautta, ei kotiosoitteemme kautta.

Toinen postinkulkuun liittyvä asia on epäluotettavuus. Postista ei koskaan tiedä, kuinka kauan se viipyy matkalla, ja tuleeko se ylipäätään koskaan perille. Myös täältä postittaminen voi olla joskus hankalaa. Viime vuonna joulun alla yritimme lähettää suklaata postitse Suomeen. Postin työntekijä oli kieltäytynyt lähettämästä paketteja koska ”suklaata ei saa lähettää postissa”. No, tällaista sääntöä täällä ei oikeasti ole, tyyppiä ei vain ollut kiinnostanut hoitaa asiaa (tyypillistä tämäkin täällä), ja kun mieheni oli tivannut perusteluita asialle, suklaat olivat sitten kuitenkin lopulta päässeet lähtemään postissa kohti Suomea. Mutta ehdottomasti suurin ongelma on postin saaminen maahan. Ensinnäkin postia seurataan sensuurin valossa, eli ettei kukaan vaan yritä lähettää mitään sellaista, mikä olisi täällä kiellettyä (alkoholia, sianlihaa, muiden uskontojen kuin Islamin materiaaleja, pornografiaa jne.). Joskus paketit on avattu ja sisältö tarkastettu, muttei kuitenkaan aina. Esimerkiksi kerran tilasimme salmiakkia Suomesta ison paketin ja se tuli läpi ongelmitta, paketti näytti täysin avaamattomaltakin. Toisaalta taas ainakin yksi minulle lähetetty kirja on eksynyt postissa tai tullissa. En tiedä iskikö siihen sensuuri (kirja oli kylläkin suomeksi) vai onko paketti vain teipattu huonosti kiinni uudelleen, jolloin kirja on hukkunut postissa. Veikkaan oikeastaan jälkimmäistä kuitenkin.

Kerran mieheni sai kirjeen, joka oli paitsi seikkaillut ainakin kuukauden matkalla oli myös läpimärkä mieheni sen saadessa. Emme oikeastaan halunneet edes miettiä, mitä kirjeelle oli tapahtunut matkallaan… eräs ystäväni tilasi kirjan Amazonista, ja kun muutaman kuukauden odottelun jälkeen kirjaa ei kuulunut, hän luovutti ja tilasi kirjan uudelleen. Lopputuloksena tietysti oli se, että molemmat kappaleet kirjasta saapuivat viikon sisään toisistaan. Samainen ystäväni myös kävi paikallisessa postitoimissa – yritys, johon me emme ole vielä uskaltautuneet – yrittäessään selvittää kadonneen paketin kohtaloa. Postin kulku menee nimittäin niin, että paikallinen postitoimisto lajittelee postin ja lähettää eteenpäin postilokeroihin, eli esimerkiksi työpaikalle. Mieheni työpaikalla on myös oma postin haarakonttorinsa, eli paikalliseen pääpostitoimistoon ei yleensä ole tarvetta mennä. No, naispuolinen ystäväni oli uskaltautunut tähän ilmeisen kaoottiseen pääpostitoimistoon (jossa ei muita naisia muuten ollut juuri näkynyt) ja yrittäessään selvittää paketin kohtaloa hänelle oli tarjottu muutamaakin eri pakettia, jotka olivat selvästi kyllä menossa eri nimisille henkilöille kuin ystäväni… ”Is it this one madam? Or this one?” Ihmettelen tämän tarinan jälkeen ylipäätään miten niinkin paljon paketteja ja postia tulee meille perille!

On toki ärsyttävää jos esimerkiksi lahja tyttärellemme katoaa postissa (ainakin yhden Norjasta lähetetyn lahjan kohtalo näyttää ikävä kyllä olevan tämä), mutta todella hankalaksi asia menee jos postissa katoaa esimerkiksi nettipankkitunnukset tai uusi pankkikortti. Meillä on paikallisten pankkien lisäksi myös Suomessa pankkitilit ja -kortit jo ihan turvallisuussyistä, ja muutenkin hoidamme joitakin virallisia asioita Suomen kautta. Kun tällainen posti häviää useamman kerran matkalla se ei paljoa naurata. Viimeksi Suomessa ollessani hoidinkin kaikki mahdolliset pankkiasiat vähäksi aikaa kuntoon ja kielsin lähettämästä uutta pankkikorttia tai nettipankin numerolistoja postitse. On paljon varmempaa hakea ne henkilökohtaisesti Suomesta. Vaikka Suomessa olikin taannoin postilakko, siellä sentään asiat yleensä toimivat melko luotettavasti. Täällä ei, ja se on yksi vaikea asia suomalaiselle oppia ettei postiin tai muihin julkisiin palveluihin voi luottaa samassa mitassa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s